lähdimme heti aamukahvin
ja Hesarin luvun jälkeen
ajelemaan kohti Stundarsia.
Tavoitteena oli päästä heti apajille.
Syysmarkkinoilla on yleensä
aivan mahtavia vihanneksia
-ja niin nytkin.
Pitihän siinä silmäillä muutakin,
vähän niin kuin menneen kesän
viran puolesta...
paikalla oli monta tuttua käsityöläistä.
Kasvikset ja ne pakolliset
nisusikapossut kassissa kotiin ja
innostuin vielä kanttarellimetsään.
Nyt on sitten vatsa piukeana.
Mie olen täs ootellu et pääsisin puolukoita noukkimaan, muuten tiiä oikeen hyvää paikkaa johon mennä. Tietysti tuol ex anopin mettäs vois olla, mut siel on viel enemmi hirvikärpäsiä, yök.
VastaaPoistaEräs Marttatoveri lupas omenoita, pitänee tuossa viikolla käyä hakemassa ja keittää hilloks. Poika on syöny lähes kaikki mitä pakkasessa oli, saapahan tehä uutta tilalle.