DESIGNSUNNUNTAI RYTMIKORJAAMOLLA

Ei uskoisi miten riippuvaiseksi
on huomaamattaan tullut toimivasta
nettiyhteydestä.
Naapurissa rakennetaan,
kaivinkone katkaisi työn tiimellyksessä
meidän puhelinlinjan.

Ja minä olen ihmeessä.

Juuri kun minun piti lähetellä
listoja Amerikkaan,
seurata arvolähetyksen kulkua,
tehdä taustatutkimusta,
täyttää netissä lähetettävää
hakemusta,
ostaa matkavakuutusta,
viestitellä sinne ja tänne,
liittää tiedostoja toisiinsa
ja suunnitella uutta.

Nyt on kaikki jumissa.

Onneksi on edes lainakone
mokkuloineen,
saa välttämättömimmät
hoidettua.

Toisaalta,
nyt on ollut aikaa laittaa
kaikessa rauhassa
tulevaa sunnuntaita varten
tavaroita valmiiksi,
laputtaa ja hinnoittaa.

Tervetuloa katsomaan
niin muita kuin minuakin
Rytmikorjaamolle 30.9. klo 11-17.

http://rytmikorjaamodesignsunnuntai.blogspot.fi/

Mukava sunnuntai

Aivan suunnitellusti
lähdimme heti aamukahvin
ja Hesarin luvun jälkeen
ajelemaan kohti Stundarsia.

Tavoitteena oli päästä heti apajille.
Syysmarkkinoilla on yleensä
aivan mahtavia vihanneksia
-ja niin nytkin.

Pitihän siinä silmäillä muutakin,
vähän niin kuin menneen kesän
viran puolesta...
paikalla oli monta tuttua käsityöläistä.

Kasvikset ja ne pakolliset
nisusikapossut kassissa kotiin ja
innostuin vielä kanttarellimetsään.

Nyt on sitten vatsa piukeana.

Kiukkuinen

perjantain kunniaksi.
Tai oikeastaan loppukuun.
Ja jos oikein tarkkoja ollaan,
niin puolen vuoden.

Kiukkuinen siksi,
että työt jää kesken.
Kiukkuinen siksi,
että tekemistä olisi
vaikka kuinka paljon.
Kiukkuinen siksi, etten
tiedä kuka ne sitten tekee.
Kiukkuinen siksi, että
vain muutama näkee asioita.
Kiukkuinen siksi, etten
osaa olla murehtimatta.

Hyvilläni siksi, että
nyt olen tarpeeksi
kiukkuinen sanoakseni
EI.
Ja EN.

Uusia paikkoja...

Tänään pääsin käymään
korkealla.
Vanhoja tiiliportaita,
valtavia hirsiä,
näkymiä ja tuttuja
maisemia uudesta
vinkkelistä.

Paikka, jossa olisin voinut
istuksia itsekseni miettimässä
pitempäänkin.
Olisin mieluusti lueskellut
hirsiin kirjoiteltuja
tekstejä, osa
pitkältä
toistasataa vuotta vanhoja.

Otin kuvan samasta
näkymästä kuin aikoinaan
isoisoäitini.

Mahtoikohan Klaraa
huimata yhtä paljon?!

Touhuja syksyksi...

1700-luvun markkinat
alkaa olla paketissa
tältä vuodelta ja
sitä mukaa minä olen
Joutilas.
Eihän siitä mitään tule,
hetken ajateltuani
lähdin tuppautumaan Sinne ja
Tänne.

Ensimmäinen ja
Mielenkiintoinen on
Rytmikorjaamon Designsunnuntai.
Viime vuonna olin Huushollin Kultasepän
apulaisena, mutta
nyt päsmäröin koko Jutun itselleni !

Innoissani menin kehittelemään
Uuden systeemin tuoda esille
meidän kummankin Tekemisiä
- sillä seurauksella, että Huushollin
Kultaseppä luovutti Suosiolla
koko Tapahtuman minulle.

Ystävällisesti auttaa logistiikassa ja
rakentamisessa, mutta ei luvannut seistä
käsilaukkuja ja manoloita esittelemässä...

mitähän muuta keksisin kun
tulee Joutilasta aikaa?

Huono minä... takaisin kirjoittelun pariin

Minusta ei ole ollut tähän.

Kesän ajan on ollut

julmettu Kiire.

Tuhat ja muutama päälle

Asiaa ollut mielessä koko ajan.

Ja reissattukin.

Tämän tästä joku on kysynyt,

että mikset kirjoita

mitään.

Olenhan minä kirjoittanut,

päivät pitkät,

mutta ihan muusta Syystä.

1700-luvun markkinat

on nyt paketoitu

tältä Kesää.

Seuraavasta ei tiedä muuta kuin,

että markkinat on 10.-11.8.2013.

Kuka sitten hommat hoitaakin.

Onnea vaan matkaan.

Välillä olen lueskellut muiden Blogeja.

Mistä minä voin kirjoittaa!

Ketään ei kiinnosta rytkyt, joissa

kuljen;

koko Kesän olen kierrättänyt

samaa toppia ja villatakkia,

kahta mekkoa ja kaksia housuja!

Ei paljon Fashionista blogiin ainesta.

UllakonAarteet on uinunut

koko Kesän. 

Taitaa uinua seuraavaan saakka.

Syytinkiläinen ei ehdi ja Keskenkasvuinen

ei halua, tuuraajat ovat

olleet hakusessa.

Mietin jopa nettikauppaa....

Sisustus. Meillä on samat Huonekalut,

samoilla paikoilla, 

samassa (epä)järjestyksessä.

Jokunen kippo tai vaasi saattaa

joskus päästä kaapin Koristukseksi

vuorollaan.

Eipä tehdä sisustusjuttuja, ei.

Hortonomiksikaan minusta ei ole.

Mitä en onnistu näännyttämään

kastelematta,

syö joku pienolio parempiin

Suihinsa.

Juhannusruusu kukki julmetusti,

emme olleet kotona näkemässä.

Pionit kukoisti,

sade liiskasi ja mädätti.

Mitä jää?

Oma outo olo,

Läheiset, 

pienet Päivän tapahtumat,

elämän Arki

nyppyineen ja suorineen.

Koetan vielä totutella tähän Kakkoseen,

päästä juoneen kiinni.

Saattaa olla, että

tästä tulee Jotain ihan muuta.

Kuitenkin minä.

Parempi kun Huono.

Tässä kesän paras Otos...

Nyt LÖYTYI!

Koko kesän olen etsinyt epätoivoisesti.

Tänä aamuna ne lävähtivät

ruudulle.

Kerrankin painoin NÄYTÄ-nappulaa.

Maltoin lukea artikkelin, 

plarasin kuvat

ja olin myytyä naista.

Kokonaan nahkaa.

Käsintehty.

Pienyritys.

Sympaattisia tyyppejä.

Ja ystävällisiä,

lähetin sähköpostia,

sain vastauksen tuossa

tuokiossa ja

vielä englanniksi kun tuo

saksankielen ulosanti

on heikommansorttista.

Nyt odotan kämmenet

hioten,

että ehtivätkö 1700-luvun markkinoille

jalkaani...

artikkeli löytyy täältä:

http://blog.dawanda.com/2012/07/30/im-interview-the-white-ribbon/?partnerid=de_facebook&utm_source=de_facebook&utm_medium=spaecial_post&utm_campaign=&utm_term=Blog_Interview_whiteribbon_2012-07-30

Ja ballerinat itsessään täältä:

http://de.dawanda.com/shop/thewhiteribbon